kotiin

kotiin

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Kiitos samoin.



Eräs ala-asteen opettajani sen sanoi; jos jonkin asian oppii väärin, se täytyy vähintään 50 kertaa kerrata sen jälkeen, jotta sen oppisi oikein. Minusta tuntuu, että omalla kohdallani se on vähintään 500 kertaa. Kun opin jotain, se vain pysyy päässäni.

Kun matkustin Saksaan ensimmäisen kerran, kiinnitin huomiota siihen, miten kiva on kun kassahenkilökunta – ja oikeastaan kaikki ihmiset – toivottavat hyvät päivät, illat tai viikonloput aina tilanteen mukaan. Se tuntuu mukavalta kun joku tuntematon mukamas toivoo, että viikonloppuni olisi hyvä. Saa hymyn huulille edelleen.

Mutta se vastaaminen.

Onhan se kohteliasta sitten sanoa, että joo kiitos samoin. Toivon samaa sinulle, teille ja noille. Tämän ensimmäisen vierailuni aikana kuuntelin kun poikaystäväni vastasi aina samalla tavalla, jotain joka kuulosti etäisesti samalta kuin englannin "likewise". En saanut selvää kuitenkaan, joten kysäisin kerran asiaa näin: "mitä voi sanoa takaisin, kun joku toivottaa hyvää päivänjatkoa?". Poikaystävä tuijotti minua hetken ja sanoi että no siihenhän voi vastata monellakin tavalla. - Mutta kun sinä aina sanot samalla tavalla. No ei hän siinä tilanteessa sitten osannut sanoa millä tavalla. Minä ihmettelin että miten toinen voi olla noin torvi, kun minä olen sen saman sanan kuullut kymmenen kertaa päivän aikana. Se vain tuli hänen suustaan ulos niin automaattisesti että ei sitä edes itse tajunnut sillä hetkellä.

Noh, minulle opetettiin sitten sinä päivänä fraasi "Ihnen auch". Ei tämä ollut se, mitä halusin. Mutta se nyt sopi. En kehdannut sanoa ääneen, että kun se toinen kuulostaa samalta kuin "Likewise". "Ihnen auch" tarkoittaa siis "teille myös", eli se on teitittelymuoto. Jos haluaa kääntää sen sinutteluksi, olisi sanottava "Dir auch". Eli yhdellä näistä ei pärjää kaikissa tilanteissa.

No mutta siitähän se sitten lähti; elämäni "Ihnen auch":in kanssa. Se ei alusta astikaan sopinut suuhuni lainkaan. Edelleen haluaisin sanoa mieluummin "Likewise" tai siis "Gleichfalls" (kuten myöhemmin googletin). Mutta kun sen opin jo silloin alussa ns. väärin, eli eri tavalla. Enää en saa mitään muuta suustani ulos kuin "Ihnen auch - Ihnen auch - Ihnen auch". Tämä tuottaa erittäin epämiellyttäviä tilanteita toisinaan, kun hoen sitä myös ihmisille, jotka ovat tehneet kanssani sinunkaupat. Joskus olen päättänyt jo kassajonossa, että tänään muutan kaavaani ja heitän Gleichfallssit ilmoille ihan out of the blue! 


Sitten tilaisuuden koittaessa pääni täyttää humiseva tyhjyys ja monen sekunnin kiusallisen hiljaisuuden jälkeen suustani pääsee jotain tämän kaltaista: "Gleihnenauch!". Nailed it. 

Poistun paikalta mumisten.

Olen poikaystävälleni asiasta katkera. Ehkä pääsen tästä vielä joskus yli.


Olisi pitänyt turvautua Googleen heti alussa.

- Tiina

*** So basically this post says that I am unable to unlearn so if I learn something wrong or in an inconvenient way, oh boy am I screwed. ***

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti