Joulukuun pikareissu Helsinkiin.

Ihanaa perjantai-iltaa kaikille!

Käväisin alkuviikosta Helsingissä parin päivän pikareissulla ja sain samalla käytettyä loputkin lomapäivät tältä vuodelta. Helsinkiin on Hampurista helppo lentää, kun suora lento kestää alle kaksi tuntia. Valitettavasti kotikaupunkini on noin 500 kilometriä Helsingistä pohjoiseen, joten sinne ei ihan parin yön reissun vuoksi jaksa matkustaa. Onneksi hyviä ystäviä asuu myös Etelä-Suomessa, joten yöpaikka löytyy aina. 

Tällä kertaa matkani oli melko spontaani, keksimme idean ystäväni kanssa pari viikkoa sitten kun huomasimme että meillä sattuu olemaan samaan aikaan vapaata. Ja sitten ostinkin lennot! Matka alkoi hieman epäonnekkaasti, sillä lentoyhtiö jätti laukkuni Hampuriin ja sain sen vasta seuraavana iltapäivänä. Siinä mentiin sitten jonkin aikaa ilman meikkejä ja hiukkasen liian lämpimälle säälle tarkoitetulla vaatetuksella. Mutta siitä selvittiin, joten no worries!

Ei voi olla kovin onneton kun pääsee tällaiseen aamupalapöytään
parin Helsingin muikin kanssa.

Ensimmäisenä päivänä tsekattiin Yayoy Kusaman In Infinity -näyttely HAM:ssa ja mieleen tulikin, että pitääpä ottaa paremmin selvää myös Hampurin taideskenestä. Voisi hyvinkin löytyä sellaisia näyttelyitä sun muuta kulttuurihömppää, josta tällainen suhteellisen asiaa tuntematon yksilökin osaisi innostua. Tuo Kusaman näyttely oli herkku värimaailmaltaan ja vähän veikkaan, että jotain siellä saamiani ideoita tulen ihan sisustuksessakin toteuttamaan. Olen siis ihan hulluna väreihin, niinkun aivan hulluna. 

Näyttelyyn kuului erilaisia huoneita, joista tämä ei nyt välttämättä ollut se ihan lempparini.
Falloksia, niin paljon falloksia.

Kurpitsahylly, joka kodin vakiovaruste.

Kusama on tehnyt yhteistyötä myös Louis Vuittonin kanssa.

Tämä oli ehdottomasti lempihuoneeni koko näyttelyssä. All them colours!

Kaikenkaikkiaan matkalaukkuepisodia lukuunottamatta matka sujui oikein hyvin. Helsingissäkin oli jopa pikkaisen lunta. Pääsin vaihtamaan kuulumisia muutamien minulle tärkeiden ihmisten kanssa ja mahtui lyhyen ajan sisään myös yksi Modern Family -maratonikin. Ei huono. 

Matkan aikana kuultu ystävien välinen keskustelu:
R: "Miten sä kuljet töihin ku sulla ei oo ratikkakorttia?"
L: "Sporal."

Yleisesti ottaen tällaiset reissut ovatkin ihmisiä varten. En kaipaa Suomesta mitään niin paljoa kuin perhettä ja ystäviä. Onhan se monelle itsestäänselvyys, mutta nämä ihmiset saisivatkin ymmärtää olevansa onnekkaita, sillä ei se kuitenkaan kaikilla niin mene. Olen onnekas, kun minulla on ystäviä, joiden luokse palata aina vain uudelleen. Olen onnekas, että minulla on perhe, jota ikävöidä.

Time to go back home.

Tietenkin ihmisten lisäksi on juttuja, joita sitä välillä kaipaa ja esimerkiksi joitain herkkuja sitten roudaa reissuilta Hampurin kotiin. Tällä kertaa - yllätys yllätys - kyseessä olivat jouluruuat! Päätin ennen matkaa, että nyt tulevana sunnuntaina, eli neljäntenä adventtina, meillä syödään perinteinen suomalainen jouluruoka Hampurissa. Menomatkasta traumatisoituneena toivoin suuresti, että matkalaukkuni löytää turvallisesti tiensä perille ajallaan, sillä sen sisällä oli muunmuassa kolmen kilon jäinen kinkku.

Kyllä, toin Suomesta kinkun ja se oli edelleen jäässä kun kaivoin sen matkalaukusta kotona. Tämän lisäksi ostin marketista valmiita laatikoita ja paketin Valion Auraa. Kinkku tulee saamaan Turun sinapista ja korppujauhoista kuorrutuksen ja jälkiruuaksi teen luumurahkaa. Olen melkoisen innoissani. Kinkkuakaan en ole ikään ennen paistanut, joten tästä voi tulla jotain hyvää, huonoa tai hyvin huonoa.

Pysykää siis linjoilla, tai mitä ikinä tähän voi sanoakaan. Postaus neljännen adventin kotimaasta asti roudatusta jouluateriasta tulossa pian!


- Tiina

PS: Huomaa myös, että blogilla on omat Facebook -sivut! Käy tykkäämässä täällä ja pysyt varmasti ajan tasalla!