TB: Pikkuiset pikkujoulut

Haluan näin lauantain kunniaksi palata ajassa taaksepäin viime kuuhun. Marraskuussa nimittäin järjestin meillä pienenpienet pikkujoulut muutamalle suomalaiselle ystävälleni, jotka myös asuvat täällä Hampurissa. Ajatus lähti siitä, että halusin tarjota tytöille palan Suomea. Hampurissa on onneksi hyvät mahdollisuudet halutessaan, esimerkiksi koti-ikävän yllättäessä löytää pohjoismaisia tuotteita ja elintarvikkeita.

Pohjois-Saksan merimieskirkko järjestää vuosittain sekä Hampurissa, että Lyypekissä joulubasaarin, jossa myydään kaikenlaisia joulutuotteita ja käsitöitä. Paikalla voi käydä myös vaikka syömässä poronkäristystä, muikkuja, tai juomassa glögiä. Basaari on ennen joulua tärkeä monelle ulkosuomalaiselle, sillä sieltä voi ostaa perinteisiä jouluruokia ja -herkkuja. Merimieskirkon basaari on myös ainakin Hampurissa hyvin suosittu ihan kantaväestönkin keskuudessa. Onhan sitä usea saksalainen minulle sanonutkin, että Hampuri on Saksan pohjoismaisin kaupunki.

Minulle basaarilta tarttui mukaan Marlin glögiä, pantteripussi, perinteinen luumuhillo, jotain muuta mitä en muista, sekä yksi tölkki Lapin Kultaa, joka kotoisemmin "poron kusenakin" tunnetaan. Useita näistä tuotteista (ja monia muita) voi ostaa merimieskirkolta ihan vuoden ympäri, mutta basaarin yhteydessä on aina ns. supermarketti, josta löytää paljon isomman valikoiman kuin yleensä.

Marraskuisia ostoksia.

Kun aloin suunnittelemaan pikkujouluja, päätin, että piparia ja glögiä tulisi olla tarjolla. Merimieskirkon lisäksi suuntasin siis myös Ikeaan, josta ostin myös glögiä (taitaa olla vieläkin pari pulloa kaapissa) ja pipareita. Itse asiassa ostin myös siirapit ja kardemummat sekä tuon kuvassakin näkyvän kaulimen pipareiden leipomista varten. Hävettää myöntää, mutta en ole koskaan elämässäni tehnyt pipareita kotitekoisesta taikinasta. Äitini ei koskaan ollut mikään jauhopeukalo ja lapsesta asti totuin pakastetaikinan helppouteen; sulata ja paista. Tänä vuonna päätin lopulta päästä vieläkin helpommalla ostamalla tuon nätin peltirasian täynnä minua varten valmiiksi tehtyjä piparkakkuja! Siirrän leipomisen ensi joululle. Muistuttakaa!

Kuitenkin, lopulta pikkujoulupöytään päätyi pipareiden ja glögin lisäksi Castellon sinihomejuustoa, joulutorttuja, unohtamatta mantelilastuja ja rusinoita glögiin lisättäviksi. Lisäksi vieraat toivat suklaamanteleita sekä mooooonta pulloa viiniä. Ei huono ilta.

Joulukuusta varten ostettu valosarja pääsi väliaikaisesti seinälle pikkujoulujen ajaksi.

Rakastan valosarjoja, siis RAKASTAN niitä.

Pöytää pääsi koristamaan myös muutama lumihiutale.

Pikkujouluilta sujui oikein mukavissa tunnelmissa joululauluja kuunnellen, ja samalla viiden naisen voimalla maailmaa parantaen.

Vaikka pikkujouluiltana maa ja ilma oli harmaa, marraskuussa saatiin myös nähdä valkeaa kun yhtenä aamuna heräsin neljän aikaan siihen, että ulkona satoi lunta. Tarkemmin ottaen kyseessä oli räntäsade, mutta ei nyt aleta saivartelemaan.

Märkää, mutta nättiä.

Töihin lähtiessä oli ihanan rauhallinen fiilis.

Maaseudulla maa pysyi valkeana pitempään kuin keskustan sykkeessä.

Lumi ei pysynyt maassa montaa päivää, mutta se silti piristi kummasti tämän suomitytön mieltä. Kylmää en kaipaa vaan osaan nauttia siitä, että nytkin lähes joulukuun puolivälissä lämpöasteita on kahdeksan plussan puolella. Harmaus on se, mihin on vaikeampi tottua, sama se on tilanne useilla puolin Suomeakin. Ja sitä kuuluisaa joulumieltä täytyy silloin lisätä niiden valojen avulla, joista mainitsin jo joulumarkkinoita koskevassa postauksessani. Eilen kävin ottamassa lisää kuviakin, joten valoja koskeva postaus on tulossa pian!

Säätilanne 10.12.2016.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Tänään taidankin pysytellä sisätiloissa. Sää on lämmin, mutta sateinen. Minua kiinnostaisikin tietää, millainen sää teillä siellä on, missä lienettekin? 

Tältä näyttää Hampurin sää ensi viikolla. #makeitrain

Tästäkin huolimatta, ihanaa viikonloppua kaikille höpönassuille! 


- Tiina