Puhelinoperaattorit, pankit, ammattiliitot yms, näiden asiakkuuksien hoitaminen etänä on joskus suoraansanottuna aivan perseestä. Niin ja tietenkin KELA. Suurimman osan Suomen asioista olen kuluneen vuoden aikana hoitanut yritysten internet-sivujen chattien kautta. Tämä ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että puhelut ulkomailta maksavat ja lisäksi jostain syystä puhelinliittymälläni ei voi aina soittaa kaikkiin suomalaisiin palvelunumeroihin. Tätä asiaa en ole jaksanut alkaa sen kummemmin selvittämään, tilanne on mikä on.
Asiakaspalvelu -chatit ovat käteviä, sitä en kiellä. Monesti kuitenkin tuntuu, että jotain jää rivien välistä ja välillä ihan riveiltäkin ymmärtämättä, kun viiden yhteydenoton jälkeen se katuosoite on siellä operaattorin tiedoissa edelleen väärin. Laskut lähetetään ties kenelle, joka sattuu vanhassa osoitteessani asumaan. Pankista sanottiin: "Valitettavasti saksalaista puhelinnumeroa ei voida lisätä tänne meidän tietoihin", seuraavalla kerralla sanotaan, että kyllähän se onnistuu. Kerran operaattorin chatissa asiakaspalvelija suorastaan vittuili minulle siitä, että oma vika kun en ole hoitanut asioita. Koitappa itse etänä hoitaa toisesta maasta, ei se aina niin helppoa ole kun postikin tulee välillä perille pari viikkoa laskujen eräpäivien jälkeen. Tai siis tulee, jos on edes alunperin lähetetty oikeaan osoitteeseen.
Niin ja miksikö minulla on edelleen asiakkuuksia Suomeen? Opintolainaa on esimerkiksi vaikea lakkauttaa ennen kuin se on maksettu pois. Tämän vuoksi suomalaiseen pankkiin olen sidottu vuosiksi eteenpäin, vaikka palvelumaksuilla maksan vain lainan olemassaolosta. Operaattoriin olen sidottu, sillä päätin pitää vanhan puhelinnumeroni minimikustannuksilla, tuo sama numero kun on ollut käytössäni 13 vuotta, enkä halua siitä ainakaan vielä kokonaan luopua. Liitoista en tajunnut opiskelijajäsenenä edes erota ennen lähtöäni, oli siinä muutama muu asia mielessä. Tietenkin oma moka ja jälkikäteen on kurjaa tehdä selvityksiä siitä, miksei ole maksanut jäsenmaksuja.
Sanoisin, että nämä asiat ovat ärsyttäneet minua lähinnä siksi, että en niitä osannut odottaa. Kun alussa jännitti niin paljon se, että miten uudessa maassa kaikki asiat tulevat hoitumaan, en olisi osannut lainkaan aavistaa, että kotimaan asioiden hoitaminen etänä olisi joskus näin hankalaa. Välillä tuntuu, että porukka on yhtä hukassa kuin olisin ensimmäinen suomalainen, joka on muuttanut ulkomaille.
Okei, päätin blogin perustamishetkellä, että tästä ei tule mikään negatiivisuuden kohtaamispaikka tai multihuipentuma, mutta valitusta tänne nyt kuitenkin on silloin tällöin täydellisen elämäni vastapainoksi tultava. Vai miten se nyt menikään?
 |
| Loppukevennykseksi oikeeeeen nätti auringonnousu työmatkalta. |
- Tiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti