Throwback Thursday: Egypti

Torstain kunniaksi palaan tässä postauksessa Egyptiin. Lomailimme siellä viime vuoden heinäkuussa kymmenen päivän ajan. Lennot olivat Hurghadaan ja hotelli sijaitsi noin 36 kilometrin päässä Hurghadasta Makadi Bay:ssa. Olemme huomenna lähdössä taas kohti Afrikkaa, joten ehkä senkin vuoksi tuli sellainen fiilis, että kiva muistella menneitä reissuja.

Matka lentokentältä hotellillemme.

Heinäkuu ajankohtana ei välttämättä sovi kaikille Egyptiin matkaaville, sillä siellä on silloin kuuma. Ja siis tällä tarkoitan, että todella kuuma. Joka päivä lämpötila nousi päivisin vähintään +40 asteeseen. Öisin se tippui ihanan viileään kolmeenkymmeneen. Aktiiviloma meillä ei ollut alunperin suunnitelmissakaan, joten helle ei siis haitannut. Löysimme kesäkuussa melko edullisen all inclusive -paketin, johon kuului lennot ja junalippu Saksan sisällä lähtökaupunkiin. Emme siis lentäneet Hampurista vaan Leipzigistä. Haussa oli helppo aivot narikkaan -loma, joten diili oli meille täydellinen.

Hotelli Jaz Aquaviva oli upea ja lääniä siihen kuului myös reilusti. Allasalueita ja vesipuisto. Bussilla pääsi myös 15 minuutin välein läheiselle yksityisrannalle. Henkilökunta oli ihan mahtavaa. Hassua oli se, että hotellin työntekijät puhuivat suurimmaksi osaksi parempaa saksaa kuin englantia. Porukka oli tosi innoissaan aina kuullessaan minun olevan Suomesta kotoisin. He myös ihmettelivät, miksei pohjoismaalaisia käy enemmän. Tyydyin mainitsemaan, että en tiedä ja että lupaan suositella matkakohdetta tutuille. Iso osa hotellin asiakkaista oli yllättäen egyptiläisiä. Satuimme paikalle juuri ramadanin loputtua ja hotelli oli täyteenbuukattu paaston loppumista juhlistavien muslimien toimesta. 

Näimme myös pari kaatokännissä olevaa brittituristia - CHECK!

Päärakennuksen aula saapumisiltanamme. Not bad.

Parvekkeeltamme näkyi meri, kaukana, mutta siellä se on.

Hotellin päärakennuksen terassilla istuimme joka ilta.

Hotellin päärakennuksen sisätiloja.

Lisää näkymiä parvekkeeltamme.

Hotellin vesipuisto auringonlaskussa.

Hotellin vesipuisto auringonpaahteessa. Mäkiä oli kuulemma viitisenkymmentä. Ei kokeiltu kaikkia.

Altaalta alkuillasta.

Altaita iltahämärällä.

Lisää altaita iltahämärällä.

Päärakennuksen katolla oli 2 a la carte -ravintolaa ja tämä allasalue.

Nämä pikkulasit jotain egyptiläistä olutta tulivat tutuiksi. Se ei maistunut hullummalta.

Ja yksi kuva huoneestamme - siivouksen jälkeen tietenkin.

Mikä oli vähän outoa, oli hotellin työntekijöiden asenne oman maan kansalaisia kohtaan. Kuulimme usealta eri työntekijältä, että he pitivät työstään enemmän aiemmin, kun hotelliin otettiin vain ulkomaalaisia asiakkaita (mikä minun korvaani kuulosti enemmän kuin hiukkasen poliittisesti epäkorrektilta menettelyltä). Yksi tyyppi jopa kertoi hakeneensa työtä muualta. Syyksi he sanoivat, että paikalliset käyttäytyvät heitä kohtaan tylysti. Ehkä taustalta löytyy länsimaalaisten avokätisempi tippaus, tai se, että olemme alttiimpia haltioitumaan Afrikan eksoottisuudesta, ken tietää.

Tottahan skandinaavien vähäiselle egyptinmatkaamiselle on se, että monet edelleen pitävät Egyptiä turvattomana matkakohteena menneiden vuosien levottomuuksien ja islamistien vallan johdosta. Itse en näe esteitä Egyptiin matkustamiselle, mutta toisaalta en oikein osaa pelätä mitään muitakaan epätodennäköisiä/hypoteettisia uhkia. Mitä voin sanoa, on, että ihmiset olivat ihania, auttavaisia ja lämminsydämisiä. Ainoastaan myyjät turistikaupoissa ahdistivat, mutta sellaisiahan ne ovat joka paikassa.

Vaakatasosta näkymät.

Rantaa.

Punaistamerta snorklailureissulta.

Lisää Punaistamerta snorklailureissulta.

Snorklailureissulla törmäsimme delfiiniparveen.

Rantaa ja turkoosia merta.

Venereissulta tullessa. Rantaan piti palata pitkin tuota naurettavaa lankkuhökötystä.

Ja ruoka, oi se ruoka. All inclusive, my dear friend. Mehän söimme ja paljon. Buffetit ja pool- sekä rantabaarit ja pikaruokalat, kaikki kuului settiin. Ja ruoka oli hyvää. Pöydät notkuivat erilaisia vaihtoehtoja, aina länsimaalaisista paikallisiin erikoisuuksiin. Mikään ei makuerojen vuoksi jäänyt lautaselle. Joskus aiemmin olen pitänyt tämäntapaista matkustamista järjettömänä, mutta tällä kertaa se oli juuri sitä mitä tarvitsinkin.

Lempitarjoilijamme rakensi tällaisen eräänä iltana. Kaikesta sitä ihmiselle palkkaa maksetaan!

Sama tarjoilija toi kahvini pöytään tämän näköisenä viimeisenä aamunamme. #sadface

Vaikka tarkoitus oli viettää lököloma vaakatasossa, kävimme silti kahdella snorklailureissulla koralliriutoilla ja yhdellä mönkijäsafarilla. Mönkijäsafari oli vähän blööh, sillä tuolla suunnalla Afrikkaa aavikko on kivistä ja kovaa, ei lainkaan aaltoilevia, pehmeitä dyynejä. Snorklailureissut sitä vastoin olivat upeita, sanoisin että koko matkan paras juttu. Punaisenmeren vesi oli kirkasta, ja paahtavassa helteessä lämminkin vesi toi toivottua viilennystä.

Tämän jälkeen hiekkaa oli joka paikassa. Kaikki vaatteet ja reppu menivät saman tien pesuun.

Snorklauskuvat on otettu GoProlla:

Jep, luonto todella on upea.

Haluan ehdottomasti palata Egyptiin uudestaan, sillä toiveenani on myös päästä näkemään pyramideja ja muita perinteisiä. Tämän menneen matkan aikana jätettiin Gizan ja Kairon reissut väliin, sillä epäilimme niiden olevan hiukkasen epämukavia paahtohelteessä. Ensi kerralla matkan tulee siis sijoittua eri vuodenajalle. Tähän hätään matka tosiaan huomenna starttaa kohti toista maata täysin eri puolelle Afrikkaa. Blogi hiljenee matkan ajaksi, mutta stay tuned, parin viikon kuluttua luvassa matkaraporttia koskien Kapkaupunkia!


- Tiina

**TBT: Last summer we visited Egypt and we loved it. The weather was +40 degrees celcius every day because that is what summer is in Northern Africa. Snorkeling was our favorite activity during the vacation and all in all, I have nothing negative to say about the whole experience. The blog will quiet down now for a while since tomorrow starts a new vacation to South Africa. Stay tuned and you will get to read about that too!**

Vuoden eka loma starttaa pian!

Paniikki!

Luulin koko ajan, että lento kohti Kapkaupunkia lähtee ensi lauantaina. NO EI! Se lähteekin jo perjantaina, keskellä päivää. Joudun lähtemään töistä etuajassa ja muutenkaan en ollut nyt yhtään varautunut tähän henkisesti. Tämä tarkoittaa raivokasta pyykkäämistä. Alunperinkin tämä tuli jotenkin äkkiä, sillä vielä joulukuun lopussa mietin mielessäni reissun olevan VASTA ensi vuonna. Niin, no tammikuun ensimmäisenä päivänä se sitten iski; herrajee, reissu starttaa alle kahden viikon kuluttua! Ja nyt se onkin jo ylihuomenna.

Mitä tarvitsen? Kuulemma kesävaatteita. Siinä kai se.

Ainakin lämpöä odotettavissa. Toivotaan, että aurinkokin näyttäytyisi enemmän.

Reissu jännittää, hyvällä tavalla tietenkin. Etelä-Afrikka on ennestään tuntematon minulle, mukana tulee olemaan asiantuntevia oppaita ihan riittämiin kylläkin. Majapaikkamme isäntäväki on avomieheni sukulaisia ja he ovat asuneet Kapkaupungissa jo vuosikymmeniä. Edessä on kuulemma mm. viinitilavierailuja. En olisi voinut parempaa ohjelmaa keksiä itsekään, joten approved.

Reissusta palattua kerron sitten kaiken matkasta!
Mikäli sinulta löytyy vinkkejä Kapkaupunkiin matkaavalle, anna tulla.

Odotettavissa toivottavasti näitä samoja perspektiivejä kuin viime kesän Egyptin-matkalta.

Tarvitsen niskatyynyn lentoa varten! Vihaan kaukolentoja... 

- Tiina

**We are traveling to Cape Town on Friday!**

Suomalainen ei saa tuntea kylmää.

"Mutta sähän olet Suomesta...?"

On ollut hiljainen viikonloppu. Nyt jo muutaman päivän ajan Hampuri on ollut melkoisen hyytävä paikka. Ei tietenkään mitään verrattuna siihen, mitä Suomessa on nyt ollut viime aikoina, vaan enimmillään 11 astetta pakkasen puolella. Tällä hetkellä mittari näyttää itseasiassa +2, joten sää on lämpenemään päin. Nämä kelit ovat kuitenkin olleet ihan riittävästi kaatamaan tämän tytön peittojen alle kokonaiseksi viikonlopuksi.

Kun muutin Hampuriin, oli Suomessa ollut noin -20 astetta juuri ennen lähtöä. Se oli ihan fine, normisetti, ei paha kun vetää hupun päähän. Noin viikon päästä saapumisestani täällä oli -10 astetta. Lähdin soitellen sotaan, eihän tämä mitään, ulos vaan! Järkytyin. Kylmyys pureutui luihin ja ytimiin ja kilometrinkin kävelymatka tuntui pienen tuulen kera niin pahalta, että luulin jäätyväni pystyyn. Olin ihan ymmälläni, luulin tulleeni hulluksi. Miten voi olla mahdollista, että tämä "pikkupakkanen" tuntuu niin kamalalta!? 

Näkymä ikkunasta vuosi sitten.

Ja tänään.

Pian tämän jälkeen sain selville, että kyse onkin ihan todellisesta ilmiöstä. Ilma täällä on kosteampaa kuin Suomessa, josta johtuen ilmakin tuntuu kylmemmältä. Samantapaisen ilmiön voi huomata Suomessakin silloin, kun muutaman asteen plussakeli saattaa tuntua viileämmältä kuin vastaavasti muutaman asteen miinuskelit. Plusasteilla myös ilma on kosteampaa. Joka tapauksessa, Suomessa -20 astetta, no problem. Täällä -10 ja minä olen aivan umpijäässä.

"...eihän sulla voi olla kylmä?"

Kyllä, mulla voi olla. Sanoisin, että jokainen ulkomaille muuttanut suomalainen on varmasti kuullut tämän edes kerran elämässään. Kaikista huvittavinta on se, että tämän kommentit heittävä tyyppi kokee aina olevansa jotenkin todella originelli oivalluksensa kanssa. Juttuhan on se, että kylmistä sääolosuhteista tulevat ihmiset omaavat taidon pukeutua sään mukaan - ainakin teoriassa. Ja miksi te luulette, että sauna on keksitty? Ei ainakaan siksi, että suomalaisilla olisi jonkinlainen hinku ja halu istua lumihangessa läpi talven. Alkuun jaksoin nauraa näille kylmyydenkestovitseille jonkin verran ihan kohteliaisuudesta, enää en. 

Huomioita paikallisten pukeutumisesta; Ei hanskoja, ei edes lapsilla. Nahkatakki pakkasella, näitä näkee enemmän kuin Suomessa. Saksalaiset vaikuttavat olevaan huomattavasti immuuniimpia kylmälle kuin pohjoismaalaiset. Minä olen se, joka huomenaamunakin tärisee pipo päässä tuolla U-bahn -pysäkillä. Ainiin tai siis unohdin, enhän minä voi tuntea kylmyyttä...just niin.

Tottakai suomalaiset nauttivat avantouinneista ja lumihankeen hyppäämisestä suoraan saunasta. Näitä tapoja ulkkikset usein kauhistelevat ja luovat oletuksia sen perusteella. Mutta pointti onkin siinä, että avannosta hipsitään takaisin sinne saunaan ja saunan jälkeen mielellään käperrytään vilttiin sisään hehkuvan takkatulen ääressä. Täällä asuntojen sisälämpötilat pidetään yleisesti ottaen matalampina kuin Suomessa, mikä taas on ihan eri asia kuin kymmenen sekuntia nakuna lumihangessa.

Tältä näyttää -11 astetta aikaisin aamulla.

Nämä ovat minun huomioitani ja kokemuksia, perustuvat myös muiden suomalaisten kanssa käytyihin keskusteluihin. Mutta nyt, sinä ulkomailla asuva suomalainen! Kuinka usein olet kuullut yläpuolella mainitun heiton kylmyydensietokyvystä ja suomalaisuudesta? Josset koskaan, minua kiinnostaisi erittäin paljon tietää, miten se on mahdollista.

- Tiina

**Cold is cold, in all countries. Main point to learn from this post is that Nordic people do feel cold. Please do not make a joke about that, it is not original...at all. From what I´ve learned, I think that Germans have a much higher tolerance with low temperatures than Finns do. We swim in icy lakes after sauna but our room temperatures are still at least 20 degrees celcius. In my household it used to be approx. 23 degrees at all times.**

Vuodenvaihde 2016-2017.

Ihanaa vuoden 2017 aloitusta jokaiselle! Tämä on erittäin tärkeä vuosi erityisesti rakkaalle kotimaalle, sillä Suomi viettää tänä vuonna itsenäisyytensä 100-vuotissynttäreitä. Hip hip hurraa!

Viime vuoden viimeinen päivä sujui meidän taloudessa oikein rattoisissa merkeissä. Vietimme päivää kahdestaan rennosti. Ruuat oli hankittu iltaa varten jo hyvissäajoin, joten kauppaankaan ei tarvinnut vaivautua ihmismassojen tallottavaksi. Illan varustukseen kuului raclettigrilli sekä fonduepata. Racletteja varten olimme ostaneet kaikenlaista höystöä ja fondue koostui kana-, sika- ja häränfileepaloista. Juomaksi tarjolla oli perinteisesti avomieheni lempiolutta Beck´siä sekä muutama päivä takaperin tekemääni Mexikaneria, postaus siitä täällä.

Ruokailun ja muun jälkeen lähdettiin kohti keskustaa katsomaan ilotulituksia Alster-järven rantaan. Ilmassa oli paljon sumua, joten näkyvyys ei ollut mikään parhain. Viime vuonna olimme samassa kohtaa seuraamassa ilotulitusta, mutta tuolloin taivas oli kirkas. Hyvä puoli tämän vuoden säässä oli se, että ei kuitenkaan tullut vettä vaikka ilma kostea olikin. Porukkaa oli liikkeellä hurja määrä ja välillä raketti jos toinenkin suhahti hiukan liian läheltä tärykalvojani, mutta onneksi onnettomuuksilta vältyttiin. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että vuosi sitten ilotulitukset olivat näyttävämpiä. Tämä johtui vain osittain säästä. Kaupungin järjestämää pääilotulitusta emme lähteneet katsomaan, vaikka se olisi varmasti ollut hienompaa katsottavaa.

Vuoden vaihduttua päätimme palata kiltisti takaisin kotiin. Muutama kaveri tuli vielä meille kylään tämän jälkeen mexikanerin houkuttelemana. Yhdessä myös syötiin heidän mukanatuomiaan berliininmunkkeja. Kaikenkaikkiaan päivä, ilta sekä yö sujuivat aivan loistavasti ja sanoisin, että kyseessä oli yksi mukavimmista, jossei mukavin uusi vuosi, jota olen koskaan viettänyt. Sunnuntaina väsytti ja oli hiukan heikko olo muutenkin, mutta sekin vähän niinkuin kuuluu asiaan.

Nyt voi rauhassa keskittyä tähän uutukaiseen vuoteen ja odotella mitä se tuo tullessaan. Edessä on kaikenlaista jännittävää; esim. matkoja mm. Tanskaan sekä Etelä-Afrikkaan ja myös muutto Hampurin sisällä hieman eri alueelle hurjan ihanaan kämppään. Kannattaa siis pysyä ajantasalla, tulen kirjoittamaan tästä kaikesta ja monesta muusta myös blogissa. 

2017, bring it on! Mul on all good everything.


- Tiina

**I spent New Years Eve with my boyfriend in our apartment eating and drinking well. We were also playing some cute board games. At midnight we were at lake Alster in Hamburg city center. After watching the fireworks we went back home to welcome a few spontaneous guests who made our evening/night even nicer!**
 

Onnellista uutta vuotta 2017!

Kun katson taaksepäin kulunutta vuotta, on se ollut aika ihmeellinen. Siihen on sisältynyt asettumista uuteen maahan, kahden eri maan kansalaisen elämien yhteensovittamista avoliitoksi, uusien ystävien löytämistä, matkustelua ja vaikka mitä muuta. Vaikka vastoinkäymisiäkin on ollut, vuosi 2016 on kaikenkaikkiaan kohdellut minua todella hyvin. Ensi vuodelle minulla on myös suuria suunnitelmia:

Ei mulla muuta.

Tänään tarkoitus olisi juhlistaa vaihtuvaa vuotta hyvien ruokien ja juomien parissa. Keskiyöksi nappaamme U-bahnin keskustaan katsomaan ilotulituksia. Siitä miten ilta kului ja mitä siihen sisältyi, voitte lukea mitä pikimmiten ensi vuoden puolella. Täten siis toivotan kaikille ihanaa ja onnellista Uutta Vuotta 2017! Muistakaa rakastaa toisianne.

U-Bahn Kotiin -blogi jatkaa elämistään heti vuoden vaihduttua.

- Tiina